Ostoskori
Ostoskorissasi ei ole enää tuotteita :(
Reitinteon arkea (ja juhlaa) BK:lla
Millaista mahtaa olla reitintekijän (tai ratamestarin, greidijumalan, reittitaiteilijan – päätä itse paras kutsumanimi) työ Boulderkeskuksella? Reitit ovat jokaisen menestyvän kiipeilyhallin avainasia. Reitinteko on BK:n ylpeyden aihe ja siihen on panostettu (ja panostetaan edelleen) paljon viime vuosien aikana reittimestareiden palkkaamisen sekä heidän kouluttamisensa muodossa.
Tulemme pian esittelemään teille reitinteon tiimiläisiä tarkemmin, mutta ensin raotamme heidän arkeaan sekä mm. sitä, miten kisoihin valmistaudutaan ja mitä tämä tarkoittaa kiipeilijöiden kannalta.
IFSC:n reitinteon workshop BK Herttoniemessä (Kuva: Alvi Pakarinen)
Reitinteko herättää aina tunteita – sekä paljon kysymyksiä ja kiinnostusta. Olemme aiemmissa blogipostauksissa kertoneet reitinteon koulutuksesta (tsekkaa myös video) ja reitintekijöiden luovan työn takana olevasta filosofiasta. Tässä postauksessa tarjoamme sinulle mahdollisuuden kurkistaa näiden otelaatikoiden takana ja tikkaiden päällä hääräävien seinien virtuoosien työpäiviin. Aloittakaamme siis:
Joka viikko uusia ongelmia – kaikissa halleissa
Reittejä BK:lla loihditaan 2-3 hengen tiimeissä viitenä päivänä viikossa. Tiimit jakautuvat usein kahteen eri halliin. Päätoimisten reittimestareiden työtä täydentää lisäksi joukko osa-aikaisia reitintekijöitä eli BK:laisia, jotka toimivat pääasiassa muissa tehtävissä, kuten asiakaspalvelussa. Nämä moniosaajat tekevät reittejä säännöllisen epäsäännöllisesti.
Jotta kaikille tehokkaimmillekin kränkkääjille olisi aina tuoreita pähkinöitä purtavaksi, pyritään kaikkien hallien reitit vaihtamaan noin kahdeksan viikon syklissä. (Vinkki: jos sinulla on joku tähdellinen projekti kesken niin tsekkaahan milloin se luotu – tiedät siten suunnilleen milloin reitti on viimeistään saatava topattua!)
Syklissä on toki poikkeuksia loma-ajoista tai kisajärjestelyistä johtuen. Reittejä tehdään hallien hiljaisimpina aikoina eli aamuisin ja päiväsaikaan, jotta tästä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä kiipeilijöille.
Vanhimmat reitit puretaan ensin, jotta päivä voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä (lue: tyhjältä seinältä). Samalla käytetyt otteet saavat kylvyn seuraavaa käyttöä varten. Reittien luominen ei siis ole pelkkää otteiden seinään laittamista, vaan myös niiden pesua, habaa vaativaa otelaatikoiden kanniskelua ja reittien purkamista puhumattakaan luovasta luomistyöstä.
Pelkästään reittimestarin lempiväri ei toimi otteiden valintaperusteena, vaan ratoja pyritään aina tekemään useampaa eri tyyliä: käyttäen erilaisia otteita slouppereista krimppeihin ja pelkkiin bokseihin sekä varmistamalla, että seinältä löytyy aina useampaa eri greidiä (eli vaikeusastetta). Näin varmistetaan, että kiipeiltävää on mahdollisimman monipuolisesti. Reitteihin – niin helpompiin kuin vaikeampiin – pyritään löytämään jokin juju tai esimerkiksi reitin idiksenä voi olla tietyn tekniikan painottaminen. Ja tietysti kiipeilijän pasmojen sekoittaminen.
Ranskalainen Tonde Katiyo toimi reitinteon workshopin pääkouluttajana. Mukana oli reitintekijöita ympäri pohjoismaiden. (Kuva: Alvi Pakarinen)
Reitit ovat erilaisia kaikille
Reitintekijät tekevät reitistä ensin “luonnosversion” ruuvaten otteet seinälle aluksi ajattelemallaan tavalla. Tämän jälkeen ja usein välissäkin he testaavat reittiä sekä muokkaavat sitä niin, että se on turvallinen, tuntuu sopivalta haettuun greidiin nähden ja vaikka niin ettei se olisi “morpho” (eli helpompi/vaikeampi esimerkiksi pidemmälle henkilölle).
“Greidi on jumala”, kuuluu vanha viisaus. Totuus kuitenkin on, että reittien vaikeusaste on subjektiivinen ja riippuu paljon kiipeilevän henkilön vahvuuksista ja heikkouksista. Usein reitit ovat jollain tapaa puolueellisia eli helppoja yhdelle ja ehkä lähes mahdottomia toiselle. Tämä kuuluu lajin luonteeseen, eikä reittejä pyritä tekemään tasavarmoiksi: vaihtelevat haasteet ovat lajin suola. Istumalähdöt, jotka laittavat hujopit kiipeilijät pakettiin tai pitkät otevälit, jotka pakottavat lyhyemmät harrastajat dynaamisiin loikkiin kannattaa ajatella hyvänä treeninä omien heikkouksien taltuttamiseksi. Yksikään reitti ei ole kahdelle kiipeilijälle täysin samanlainen.
Reitintekijä ei testaa pelkästään omaa reittiään vaan myös tiimiläistensä luomuksia. Näin palaute on monipuolisempaa ja reitistä tulee parempi. Jokainen tiimin jäsen voi myös tällä tavoin rauhallisin mielin jättää kädenjälkensä seinälle tietäen, että reitin kriteerit täyttyvät vertaisarvioinnin avulla. Kun reitti on valmis, syöttää reitintekijä sen tiedot Problemaattoriin ja tulostaa ne tarralapulle reitin oheen.
Jokaisessa hallissa on omat otteensa ja otesarjansa. Ne saattavat hieman poiketa toisistaan ja se on hyvä: näin neljällä hallilla pystytään tarjoamaan monella tasolla vaihtelevia haasteita. BK:n hallien perheessä on jokainen halli oma yksilönsä, jonka tunnelmaa ja kiipeilyn laatua vaalitaan hallikohtaisesti. Yksilöllisyydestä huolimatta löytyy kaikista Boulderkeskuksista tasaisesti ongelmia helpoista haastaviin ja reittien uusiutuvuus on kaikissa halleissa samalla tasolla.
Viime hetken reittilistojen tarkistukset ennen boulderoinnin SM-kisojen 2017 alkua BK Espoossa (Kuva: Tuomo Lankinen)
Kun ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua…
BK:n kiipeilykulttuuriin kuuluu olennaisesti myös kisakiipeily, jonka toivomme tuovan kiipeilijät saman aikaan saman katon alle painimaan yhteisten ongelmien parissa. Kisoihin valmistaudutaan eri tavoin riippuen kisatyypistä ja kisojen suuruusluokasta, mutta aina uusia reittejä suunnitellen. Eihän se olisi kisa eikä mikään, jos vanhoilla reiteillä pitäisi punnertaa.
Tulevassa BK CUPissa on jokaisessa kisassa oma pääreitintekijänsä, joka on vastuussa reitinteosta ja johtaa muuta tiimiä. Kisareittien tekoon ja suunnitteluun on varattu noin kolme päivää. BK CUP on kaikille avoin, lue lisää yllä olevasta linkistä ja ilmoittaudu ihmeessä mukaan!
Collectiven kisareittien teko starttaa yleensä pari päivää ennen skaboja. Tällöin jokunen seinä saattaa olla käyttämättömissä valmisteluista johtuen. Reittejä pääsevät Collectiven jäsenet kiipeämään kisapäivänä ja muu kansa heti seuraavana päivänä. Collectiven kisakalenteria voit seurata yltä löytyvästä linkistä. Näihin kisoihin ovat kaikki vuosijäsenet tervetulleita: kisaformaatti on todella matalakynnyksinen, sillä tuomareita tai minuuttiaikataulua ei ole ja reitit saa kiivetä juuri haluamassaan järjestyksessä. Yleensä seassa on aina joitain helpompia reittejä (6A ja alle) sekä todella vaikeita reittejä aina kasin greideihin asti.
Problemaattorista ja hallien sivuilta voit aina ihmetellä mistä hallista löytyy mitäkin greidiä ja missä uusimmat reitit sijaitsevat. Huomaathan, että Collectiven kisareitit laitetaan jo etukäteen problemaattoriin, jolloin saattaa näyttää, että hallissa on paljon uutta kiivettävää. Suosittelemmekin, että jos uusien reittien löytyminen on tärkeää treenipäivänäsi, niin katsasta vielä kisakalenteri. Näin varmistat ettei hallissa ole kisoja tulossa parin päivän sisään ja reitit ole vielä käyttämättömissä.
Reitinteon tiimiä boulderoinnin SM-kisoissa 2017 koostui BK:n työntekijöiden lisäksi ranskalaisista huipputekijöistä sekä muualta Suomesta saapueista reittimestareista. (Kuva: Tuomo Lankinen)
Arkipäivää ja poikkeuksia hallilla
Reitinteko vääjäämättäkin tarkoittaa sitä, että osa hallin seinästä on käyttämättömissä ja hallissa saattaa olla meluisampaa porausäänien takia. Pyrimme tiedottamaan Facebookissa, silloin kun hallissa on paljon seinää poissa käytöstä (esimerkiksi isommista kisoista johtuen) tai kun kisaajat valtaavat hallin kisapäivänä.
Arkipäivien reitinteosta johtuvista seinien sulkemisista emme erikseen juuri ilmoittele, sillä reittejä on kuitenkin kiivettävänä muualla hallissa melkoisesti. Muistathan, että reitintekijät eivät ole tielläsi vaan tekemässä sinulle uutta rataa kiivettäväksi ja ongelmaa ratkaistavaksi.
Reitintekoa, kuten muutenkin koko BK:ta pyritään kehittämään kiipeily-yhteisön toiveita kuunnellen sekä maailman kiipeilyskenen uusia tuulia seuraten. Siispä palautteenne ja kysymyksemme ovat meille hyvin tärkeitä!